Illan huumaa

Jotenkin omituista huomata, miten illasta on huomattavasti helpompaa vaan istuskella koneella tekemättä oikeastaan mitään järkevää.

Päivemmällä on jatkuva morkkis päällä, kun voisi tehdä jotain järkevämpääkin, mutta illasta kaikki se on tiessään, vaikka ihan yhtä lailla sitä tässä aikaani tuhlaan turhuuksiin.

Muutenkin tuntuu, että nyt voisi tehdä vaikka ja mitä, mutta ei oikeen ehdi kun on kohta jo niin pitkällä yö, että nukkuakin pitäisi.

Sama kuin koulussa, ei mitään tule tehtyä ennenkuin viime tingassa, miksi tämän pitää päteä myös asioihin joista pidän?

Tähän asti elämä on mennyt jotakuinkin omalla painollaan ja on vain luottanut siihen että asiat hoituu itsestään kunhan vähän tönäisee tapahtumia oikeaan suuntaan. Viisas mies opetti minulle, ettei mikään elämässä tule itsestään, vaan jos jotain haluaa sen eteen pitää nähdä töitä. Itsestäänselvyys, mutta sisäistin sen vasta viime viikolla. Ehkä pitäisi tehdä asialle jotain.