Meillä on tuvassa yksi ongelma ja hänen nimensä on sanotaanko nyt vaikka Hollanti. Se nukkuu tuossa vastapäätä ja minä en kerrassaan siedä sitä. Oon ehkä kirjoittanu tästä aikasemminkin, mutten sitä jaksa nyt tarkistaa ja tämä on kuitenkin terapeuttista, siis omien tunteiden kirjoittaminen.
No siis tehän kuitenkin tunnette minut melko hyvin ja tiedätte, etten ole kiusaaja, vaikkakin aika usein silloin tällöin melkoinen törppö aina teitä kohtaan mutta sekin on lähes aina semmoista leikkimielistä vittuilua.
Mutta siis en kuitenkaan ole koskaan ollut koulukiusaaja, tai kiusattu sen puoleen.
No tällä Hollannilla on semmoinen outo tapa vetää sisäinen kiusaaja esiin. Joskushan aina oon puhunu, että kyllä ois kiva kun vaan snaois suoraan päin naamaa sille ja sille jotain, mutta puheen tasollehan se aina jää.
No ei tässä tapauksessa. Vihaan sitä kerrassaan niin paljon etten jaksa edes ajatella sen tunteita tai mitään muutakaan mitä normaalisti päässä pyörii ennenkun meen suuni avaamaan. Ja kun se ei varsinaisesti oo tehny mitään mikä ansaitsisi minun vihaa, se vaan on just semmonen saatanan vössykkä jota minä en kertakaikkisen vihoviimeisesti kestä.
Eilen olin hyvinkin ylpeä ittestäni, kun se tuli siivouspalvelun aikana taas pyörimään siihen minun lähimaastoon ja yht'äkkiä tokas: "Minusta meidän pitäs puhua näistä sun ongelmista." Johon minä vastasin välittömästi: "Minusta sinun pitäs pittää suus kiinni minun läsnäollessa." Sitten kuulu vaan semmonen epätoivonen hönkäsy sen suunnasta ja se ei koko loppuiltana puhunu mun kanssa yhtään mitään.
Mutta tänään se taas alko. Miten sen oikeen vois hajottaa? Jos mää en pääse kokelaaksi, niin joudun olemaan samanarvonen sen kanssa koko loppuvuoden ellen ylene kersantiksi ja sitä minä en kestä. Pakko päästä kokelaaksi, niin saa vähän juoksuttaa sitä oman mielen mukaan.
Mitä sitä sitten tekisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti