Työ tytöt ootte kauhistellu tuota minun koneen työpöydän sotkuisuutta, Emmi nyt lähinnä siitä huomautellu, ja kyllähän te osutte siinä oikeaan, se on melko sekava kuten näkyy:
Eli lukuisten kuvakkeiden sekamelska on huomattava ja kiistämätön. Uskokaa pois, mutta pidän oikeasti yksinkertaistetusta ja simppelistä ulkoasusta vähän siinä ja tässä mukaanlukien työpöydän. Myönnettäkööt, joskus se pääsee aina repsahtamaan, varsinkin nyt kun on tässä kurssissa ollut paljon koneella tehtäviä kotitöitä, jotka olen uskokaa tai älkää jopa tehnyt, osan ihan ajallaan kanssa. Paljon on toki tekemättä. Se on mun juttu.
Enkä pidä tuosta taustakuvastakaan ennää, mutta tuntuu typerältä laittaa semmosta hienoa (omasta mielestä ainaski) kuvaa, kun noiden kuvakkeiden määrä näyttää epäsymmetriseltä ja anti feng shuimaisena semmosten kanssa. Pittää olla tommonen vähän sekavampi kuva taustalla kun on sekava työpöytä.
No, eihän se jää pelkään koneen sekavuuteen, asian ydin lepää tosielämässä, kuten näkyy:
...Juu... tuo on ihan oikeasti minun (ja Tatun) työpöytä. Ja se on kieltämättä vähän sekavanpuoleinen. Syvällä sisimmässäni asuu pieni organisoitu, siisti ja järjestelmällinen poika, joka pyrkii esiin, mutta harvoin, nimittäin joskus tulee aina semmosia päiviä että tekee mieli siivota vaan kaikki. Niitä ei ole kyllä kuulunut vähään aikaan. Jotain koulustressiä taitaa olla ilmassa. Tatukin alkaa jo pikkuhiljaa urputtaa jatkuvasta siivottomuudesta. Asialle on tehtävä jotain.
Joten, seuraavan viikonlopun aikana teen suuren siivousurakan niin virtuaaliselle kuin materialistiselle työpöydälleni ja te saatte arvostella työn tulokset. Muuten tekisin jo huomenna, mutta kun pitäs muutenkin jo revetä kolmeen osaan sillon niin ei taida oikein olla aikaa tehdä muuta kuin mitä on pakko. Tämä ei ihan oikeasti ole tekosyy.
Extreme makeover: Desktop edition begins on Saturday at 8th pm on this blog!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti