maanantai 24. tammikuuta 2011
Palomiesten pyhä raamattu
Tuon saimme kurssin alkajaisiksi ja siinä on kaikki mitä pitää tietää tässä vaiheessa. Tai ei ihan, mutta melkein. Ooo ja se on täsmälleen sata sivua pitkä, se on jokin merkki.
Mutta siis todella tylsää kuiva jne. juttua varsinkin toimialueemme palomestarin jaarittelu. On meinaan melko tylsä ja tuiman oloinen ukko. Se paloasema Suonenjoella on ainakin neljä kertaa niin iso kun meillä ja se näyttääkin ihan nykypäiväselle, eikä jostain 60-luvulta riivityltä muinaismuistolta. Sen pytingin autohallin kolmannes on yhtä iso kun meidän koko asema. Mutta minkä me tiloissa hävitään, yhteishengessä voitetaan. Siellä ei saa edes mennä ulkokengät jalassa sinne autohalliin, joka siivotaan joka päivä. Kahvia eivät tarjoa kuin kurssin viimeisenä päivänä, vaikka niillä on törkeen hieno moderni keittiö ja kaikkea. Meillä on semmonen kuppanen keittiökomero, johon mahtuu tyyliin kaks ihmistä vierekkäin ja silti tarjotaan aina kahvit oli vieraat mistä hyvänsä.
Jessus kun se tuntuu ehkä vähän ahistavaltakin, kun näki niiden jatkokurssien määrän ja tajus, että eläkeikä tässä virassa on 71 vuotta. Mää oon mukana tässä vielä puolen vuosisataa hyvällä lykyllä. Huoh.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti