Maanisdepressiivisyyttä

Minusta  hieman tuntuu siltä, että oon jossain välissä pudonnut suomalaisen kulttuurin kärryiltä. Kattelin noita euroviisukarsintoja ja olin surullinen. Mihin me ollaan menossa? Tämä nykyajan juomakulttuuri ja nuorisokulttuuri. Ei oo muuttunu mihinkään tyyliin pariinkymmeneen vuoteen. Porukka on niin säälittävää, ja facebook tuo tuon säälittävyyden suoraan koneen näytölle. Olli "Niku" Minkkinen (Kuka antaa lapselleen nimen Niku?) kirjoittaa facebookissa miten munamieheen pitäs iskeä puberteetti ja se sais pudota. Miia Kinnunen, herranisä amiksessa ekaa vuotta tai jossain lukiossa ekalla vuosikurssilla kysyy mikä on puberteetti. 34 viestiä, että ne kaks vaan puhuu täyttä roskaa, jotain small talkin rappiotaivalta se oli. Tanja sanoi miten minulla oli/on joku eroamisprosessi menossa tai joku semmonen, että kaikki rasittava koululla pistää silmään, mutta voiko niin käydä kulttuurin ja valtion kanssa?

Facebook. Ainut syy miksi siellä olen on, että se on koukuttava, mutta se on myös ainut keino pitää yhteyttä joihinkin ihmisiin. Minä en jaksa sitä, saisi olla jokin roskafiltteri siellä, että ei tarviis aina poistaa kavereita jotka muuten on mukavia, mutta kommentoi lähinnä vaan typeryyksiä jota kukaan ei sisimmässään jaksa, mutta jatkavat niiden lähettelyä siitä huolimatta.

Toisaalta äsken tuli todella hieno ja tunteisiin vetoava mainos. Se oli semmonen missä puhutaan miehen ja auton suhteesta, se oli kauniskin. Harmi että se mainosti MTV3 MAX kanavaa, mutta silti. Se ois ollu ihan lyhytfilminäkin ihan hyvä, jotenkin tuntu tuhluulta heittää se jollekkin kanavalle. Se oli hauskakin. En pitkään aikaan ole nähnyt noin hyvää mainosta, ihan hymyilyttää. Ois vaan ollu vaikka joku liikenneturvajuttu tai jotain semmosta, kun se herätti ajattelemaan.

Kohta saadaan tortilloja. Se kruunaa illan.